Kotkasta Traconiin

Tällä kertaa minulla on oikeasti syy päivitysten vähyyteen - aloitin opiskelun ammattiopistossa, kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin ja sen lisäksi muutin tuossa noin viikko sitten omaan asuntooni. Jännää!

Aloitetaanpa nyt kuitenkin. Ensiksi photoshootmatka Kotkaan Vesperian merkeissä. Oli mahtavaa, vaikka koko ryhmä ei ollut paikalla eikä kaikilla paikalla olijoilla ollut puku valmiina.

Edestä taakse - Juusto/Yuri, Ella/Karol, allekirjoittanut/Patty, Aselea/Estelle,
 Minna/Raven sekä semla/Duke piileksii ihana takana. Kuvasta vastasi
Vorona ja avustajana pyöri Luca.

Kotkassa oli ehkä hienon puisto shoottausta varten. Rakastuin täysin, pitää saada uusi shootti Kotkaan joskus! Varsinkin, kun kaikki eivät olleet tällä kertaa etc, mutta myös siksi että nyt koimme hieman takaiskuja esimerkiksi sateisen lauantain vuoksi.  Aselean kengätkään eivät toimineet, kuten piti ja semla onnistui hajottamaan pukunsa tehokkaasti. Myös Ellan puku pääsi shootin jälkeen vielä huoltoon. Itselläni oli ongelmina erityisesti piilolinssit. :| Osaan pistää piilarit silmiin. Oikeasti. Kotkassa vain tapahtui jokin ihmeellinen lagaus, enkä onnistunut tunkemaan mokomia silmiini lauantaina. Sunnuntaina en edes viitsinyt yrittää, linssejäki kun oli vain yksi pari jäljellä. Pppppah.

Lauantain  satoa. ...mitä tässä hei tapahtuu :---D

Suosikkikuva lauantailta!

Setä ja lapset, osa 1

Ne paikat! Tykkään tästä kuvasta muuten tosi paljon.

Setä ja lapset, osa 2

Ja sitten Traconiin! Jopa melkein ihan ajallaan tulee merkintä. Vau. I'm impressed. Tämä Tracon oli epätavanomainen muutamallakin tavalla omalle pienellä joukkiolleni - ensinnäkin, me emme olleet yötä Tampereella, vaan matkasimme kotiin la-su yöksi. Saimme kuitenkin kyydit jokaiseen suuntaan, niin rahaa ei kulunut turhaan! Toisekseen, kävimme myös katsomassa kaikki cosplaykisat - tämä oli muutenkin ensimmäinen kerta, kun olimme kokomnaista kisaa katsomassa. Oli huikeaa, varsinkin kun Tamperetalon Iso Sali on oikeasti... ISO. Puvut olivat myös nättejä ja vaikka olisikin halunnut omien kavereidensa voittavan WCS -karsinnat, oli voittajaparin esitys upea eli onnittelut sinne! Biisinkin tunnistin - en muista enää tarkalleen, mutta taisi olla Immediate Musicin Imperativa tai ehkä Two Steps from Hellin Dragon Rider. Nojaa.

Lauantaina olin Rakan. Jostain syystä puvusta ei ole kamalasti kuvia, siskon kanssa ei alettu suuremmin shoottaamaan. Semlalla olikin hauskaa lauantaina - Prinssin puvussa, vaikka melko kevyt ja ilmava ja yksinkertainen(?) onkin, liikkuvuus on rajattu. Rinnan ja selän yli meneviä nauhoja on pidettävä ylhäällä jatkuvasti, helma on pitkä ja pitkät tekokynnet haittaavat tavaroihin tarttumista. Useampaan otteeseen jouduinkin hoitamaan askareita(esim. maksaminen) siskon puolesta.
Yritän saada kuvia Rakanista viimeistään pukumerkintään :| Voisi shootin tässä joskus pitääkin, kun kerran puku on ja siitä pidän - mutta näistä pitämisen syistä lisää sitten asianomaisessa merkinnässä!
Sunnuntai. Sunnuntaina meillä oli maanmainio Tales of Vesperia ryhmä, jossa jo Kotkassa puuttuvat pukuilijat olivat mukana - eli kymmenen hengen pukuloisto! Huomasin Traconissa pukuani päälle vaihatessani kämmin - olin unohtanut pöksyt/pantsut/shortsit kotiin. Nnnoh, siinäpä sitten vetelin päivän mittaa paitaa alespäin ja olin kumartelematta - taisin selvitä pääasiassa vilauttelematta! Vilautusvaarasta huolimatta oli mahtava päivä.  Shoottailtiin minkä ehdittiin, sillä ryhmästämme jopa kolme - kolme! oikeasti! - napattiin nettipukukisaan, eli aikaa idlaukseen ja yleiseen hengaukseen ei ollut niin paljoa. No, tulipahan sen varjolla mentyä katsomaan sunnuntainkin pukukisa! Pakko sanoa, voitto meni ihan oikealle porukalle esityskisassa - sa laulaminen, herraisäselaulaminen!

Aiempiin lisänä Mintsu/Rita, Vorona/Judith, Luca/Zagi ja mape/Repede! ♥

Nyt kun mietin, pitäisi Pattystakin tehdä se pukumerkintä... nnnoooh, viimeistään JKL shootin jälkeen, kun olisi propitkin tehtynä.
Ostoksia Traconissa en tehnyt melkein yhtään - ostin vain ja ainoastaan kaksi asiaa, sekä sunnuntaina ruokaa. Lauantaina pyörähdettiin Taidekujalla nopeasti ja päädyin ostamaan Alex Mercer avaimenperäkilluttimen. Se on kiva. Olin vähän kahden vaiheilla, olisinkin ostanut sitten Leonardon tai Malikin, mutta päädyin Alexiin. Koska Desusta jo ostin siskon kanssa puoliksi Assassin's Creed tarrojajuttuja. Toinen ostos olikin ihan myyntipöydiltä, taidekirjan nimittäin bongasin. Olin jo sitä pari kertaa katsellut, mutta nyt sain aikaiseksi ostaa kirpaisevaan 30 € hintaan - Dawn: The Worlds of Final Fantasy. Asadfghjklökjhgfdsdd. Yoshitaka Amanon taidetta peleihin I-IV. Rakastan - varsinkin, kun olen nyt kuluneen kesän aikana rakastunut täysin ensimmäisiin Final Fantasyihin ja Yoshitaka Amanon taiteeseen. Ehkä tästä FF -ihastuksestani lisää myöhemmin jossain toisessa postauksessa :----D

Traconista vielä sen verran, että pukuhuoneet. Ne toimivat. Oli tilaa, oli vessoja, oli peilejä... Ehkä enemmän penkkitilaa olisi voinut olla. :/  Cossaajia oli hyviä, ja jopa muutama josta ehdottomasti halusin kuvan  - esimerkkinä M!Hawke ja Assassin's Creed Brotherhood ryhmä. Oli siellä upea Star Wars ryhmäkin, mutta en missään vaiheessa saanut bongattua sitä kuvattavassa ympäristössä. Pah.
(huomaa kansaa, olen huono ottamaan kuvia coneissa. :o )

Noh, ehkä tässä oli kaikki tällä kertaa? Nyt tiskaamaan, kauppaan ja sitten pelaamaan jotakin, mitä posti tänään toi - Final Fantasy IV DS:lle. Excuse me while I fangirl. ♥

ps. mitenni pitkä merkintä?

Minä, cosplay ja vaatetusala

Ehkä joku jo tietääkin, mutta keerotaanpa täällä koko maailmalle. Opiskelen nyt toista viikkoa ammattikoulussa vaatetusalaa, ja keväällä 2013 valmistun vaatetusompelijaksi. Ja sehän on hyvä! Kuinka päästään pois?  Nyt joku muka näppärä voi ajatella, että tuohan meni opiskelemaan ompelua vain ja ainoastaan cosplayn vuoksi.

Väärin.

Miksi siis valitsin vaatetusalan, enkä, sanotaanpa, antiikin kirjallisuutta tai journalismia? En voi väittää, ettei cosplaylla olisi ollut asiassa osaa tai arpaa. Tämä kuitenkin menee vielä syvemmälle - jo peruskoulusta päästessäni harkitsin vaatetusalaa. Lukio kuitenkin voitti tämän kädenväännön pienelle erolla. Mutta nyt... no, yo-pohjaisella linjalla juuri siihen oppilaitokseen jota harkitsinkin.

Myönnetään, cosplayn myötä innostuin ompelemisesta enemmän. Asiaan kyllä vaikutti myös käsitöiden opettajan vaihtuminen paljon parempaan. Mutta kiinostukseni ompeluun ei liity ainoastaan cosplayhin, vaan tutkin mielelläni eri vaatteiden rakenteita ja yritän pohtia, kuinka toteuttaisin jonkin vaatekappaleen.
Myöskään muotisuunnittelija en halua olla. Kyllähän se olisi huikeaa, mutta todennäköisyys menestyä on pieni - raskaalla puurtamisella ja oikeanlaisella asenteella varmasti kyllä mahdollista. En ole kuitenkaan kiinnostunut muodista niin paljoa, että minua suuresti innostaisi suunnitella uusia ja järisyttäviä muotiluomuksia yksi toisen perään.

Ei. Eniten minua vaatetusalalla kiinnostaa puvustus. Teatteri, kyllä, elokuva, vielä enemmän mutta kaikista eniten... oopperapuvustus. Oppilaitoksellani suuri plussa on juuri tällä saralla - vaikka en voikaan erikoistua roolipuvustukseen, kuten Turussa olisin voinut, oppilaitokseltani tilataan joka toinen vuosi Keski-Suomen Alueoopperalle pukuja, joiden valmistukseen me saamme osallistua. Oikeastaan, me teemme puvustuksen. Mahtavaa! (ja keväällä meillä on mahdollisuus lähteä vaihtoon ulkomaille. Plussaa!)

Millaista tämä sitten on tähän mennessä ollut? Vaikea nyt yhden viikon jälkeen sanoa, mutta.. varsin muikeaa. Eihän sitä siinä ajassa ehdi kamalasti vielä mitään tehdä, mitä nyt muutama neulatyyny on tullut tehtyä ja teollisuuskoneella ommeltua - siitä voin sanoa, että varsin erikoinen laite, ehdottomasti parempi kuin kotikoneet.  Ehdottomasti yksi parhaista puolista tähän mennessä on - dun dun - saamme jäädä koulun jälkeen tekemään omia projektjamme koulun koneilla. Tykkään.

Eniten ehkä ärsyttää tämä hidas tahti, haluan edetä tässä hommassa ja tehdä vaatteita, korsetin ja juhlahameen ja istuvan jakun ja ulkotakin ja kaikkea mahdollista. Ilmeisesti korsetti kuitenkin taitaa jäädä toiselle opintovuodelle. Sääli, sillä minulla olisi käyttöä ainakin yhdessä tulevassa puvussa(nätti puku! Kerron lisää lähiaikoina, luulisin).

Jos ei mitään muuta, ainakin nyt olen saanut hankittua asianmukaisia ompelutarvikkeita ompelupuuhiini - esimerkiksikunnollisen neulalajitelman, lisää nuppineuloja ja vaatturinliituja. Ei tarvitse enää turvautua kuulakärkikyniin tai puuväreihin. Myös kaariviivaimia ja ompeluoppikirjoja on tullut hankittua. Yhteensä näihin tarvikkeihin meni toistasataa euroa.

..onhan tässä tietenkin se kuuluisa koira haudattuna. Totta kai tahdon kehittyä ompelijana ja sen myötä tehdä entistä siistimpiä ja kestävämpiä cosplaypukuja.

Tässä merkinnässä ei ollut yhtään kuvia. Eikä kamalasti järkeäkään. Suokaa anteeksi. Kirjoitan tätä melko myöhään ja mielessä pyörivät jo kolme/neljä seuraavaa merkintää - joita voisin hieman useammin jopa kirjoitella. Ensi kertaan, siis...

tl;dr - opiskelen vaatetusompelijaksi, kivaa kun kehityn cosplayerina mutta oikeasti tähtään oopperapuvustajaksi ja saamme jäädä koulun jälkeen ompelemaan omia juttujamme. Ei yhtään kuvia tässä postauksessa nyyh )))): ja ensi kerralla pantsuja.

Ps. Finnish Tales miitti oli taas vaihteeksi mahtava ja siitäkin ehkä jotain kohta puoliin ♥

Lähiön kaunein tyttö oli hän

Toisin sanoen; Alice! Vihdoinkin! Puku on ollut valmis Desuconia edeltävästä illasta alkaen, mutta päivitys venyy ja venyy ja venyy... Oli tarkoitus tehdä Desusta ja Alicesta erilliset merkinnät ja muutamakin WIP Pattysta ja jonkinlainen katsaus Karoliinkin mutta asdfgh ei nyt tällä kertaa.

Mutta Alice! Pukua pidin Desuconissa sunnuntaina - lauantaina oli Venäjä Hetaliasta mutta jostain syystä minulle ei taida olla kuvia ollenkaan tästä puvusta. Joten niitä odotellessa?

semla Decuksena, kuva juuston.

Oli paljon sanottavaa tästä, mutta nyt ei tule kamalasti mieleen muuta kuin - whii, yksityiskohtia! Pitsiä! Pantsut! Punaista! Vääränlainen peruukki! (<- liian keltainen ja lyhyt. Ensimmäinen vaihtoehto oli liian pitkä, toinen liian lyhyt ja kolmas eli tämä on väärän värinen ja liian lyhyt. Pah.) Ehkä sitten joskus photoshoottiin keksin paremman ratkaisun...

Äiti oli myös jokseenkin järkyttynyt kun minä pistin päälleni jotakin, mikä jättää melkein koko selän paljaaksi.  Tästä ei ole kunnon kuvaa, mutta...

Taustalla elzy Zelosina ja Minna Jadena häröämässä... jotain. Kuva Ellan
ja selkä todellakin minun.

Kaiken kaikkiaan puvussa oli todella vähän kangasta, josta oikeasti olisi muodostunut ihan peittävä vaatekappale - bolero ja pantsut ainoina. Mekko/takki ja 'paita' ovat enneminkin lärpäkkeitä. Mutta hauska puku! Pukeminen ei kyllä onnistu yksin ja säilytyskään ei onnistu henkarissa, eli aika vaikea puku näineensä. Mutta mukava pitää! Ei ollut kuuma. Tosin, en jaksanut koko sunnuntaita pitää vaan pikaisen privaatti photarin jälkeen vaihdoin normaalimpiin asusteisiin.

Decus -tuoli! ♥ Lempikuviani.

Jos pitäisi sanoa, mistä tässä puvussa pidän eniten... Päähine ja Kengät. Onnistuivat ehkä parhaiten, vaikka stressasin eniten näiden tekemistä. Vähiten pidän ehkä tuosta mekkotakki -asiasta. Se ei edelleenkään pysy siinä muodossa, jossa sen haluaisin pysyvän, mutta pienellä muokkaksella saan sen ehkä oikeaan muotoon. Jos jaksaisin, purkaisin koko tekeleen. En jaksa.

Pikaisesti Descuonista - en ostanut melkein mitään, en ottanut kuvia, hengasin ja pyörin vain kavereiden kanssa ja sunnuntaina kävin katsomassa Tales -luentoa jonka Minna ja Elzy pitivät. 

Nykyisstä projekteista... Patty on vaiheessaan, mutta kengät on ja takki melkein valmis. Hattu, peruukki, kiikarit ja musketti puuttuu. Ellalle Karol on vielä aloittamatta, aikaa on enää vajaa kaksi viikkoa Finnish Tales -photoshoottiin eli eikun ommel ommel säksäti säksäti niin tulee valmista ainakin suurimmilta osin - viimeinen deadline on vasta Traconiin.

Patty ja Karol, Tales of Vesperian pikkukakarat! :----D

Ensi kuussa merkintä Pattysta, vähän katsausta vaatetusalan opintojen ensivaikutelmaan ja ehkä - gasp! - unelmacosplay lista.

+jos joku tietää otsikon biisin - myös englanniksi.

Tukkapuhetta

Jostain syystä suurin osa päivityksistäni alkaa näin: "Tarkoitukseni oli päivittää jo... mutta... siksi... viimeinkin..." Kuten taas kerran - tämä oli ajankohtainen jo useampaa viikkoa sitten, kun ovelle saapui paketti Hong Kongista. Ensiksi olin laiska kameran kanssa, sitten olin laiska USB-piuhan kanssa ja nyt viimeisimpänä olin(olen)kiireinen lakkiaisten ja pääsykokeen kanssa. Nyt kuitenkin pääsykokeen ensimmäisen päivän jälkeen mielentila on niin rage, että on pakko päästä näpyttelemään tämä. Viimeinkin.

(Jos kiinnostaa, syynä rageen on 15 kpl erilaisia asukokonaisuuksia R Collectionin tyyliseen syysmallistoon. Ei enää koskaan.)

Ignorataan kans sit tän postauksen tähden ihku flegmaattisuus ja apatia ja yövaatteet, jooko?

Asiaan. Peruukkeja. Neljä kappaletta - kaksi minulle, kaksi semlalle. Ja sieltä paketistahan löytyi...

Rakan~ IRL tämä on niin ihanan värinen ettei mitään rajaa. Täydellinen ♥

Venäjä. Kaipaa hieman saksimista.

 Venäjässä on yksi vika - se ei ole tarpeeksi hopeinen, vaan liian keltainen. Haluaisin kokeilla mokoman sävyttämistä hopeashampoolla tai -hoitoaineella. Meillä on itseasiassa tuota hoitoainetta, mutta kokeiluni perusteella se ei toimi tekokuituun TAI siinä ei ole tarpeeksi pigmenttiä. Sääli. Tosi, ehkä hätä ei ole ihan tämän näköinen...

Venäjä - Prinssi.

Harmitti aluksi kovin, kun piti hankkia kaksi aivan saman mallista peruukkia, joiden väritkin ovat vain sävyn päässä toisistaan - eikä valitettavasti Venäjää voi käyttää Prinssissä tai toisinpäin... Tämä kuitenkin valaa minuun toivoa, että tuo Venäjä on tarpeeksi hopeinen.

Koska Decus = rakkaus.  Todella tumma peruukki, mutta niin sileä ja
 kaunis ja ihana ja pehmeä ja rakastan ♥___♥
Harmi, että se on semlan....

Näin loppukaneettina - Desun liput on ilmoitustaululla ja Alice ei edisty. Koska se hemmetin päähinen on jokin abominaatio alamaailmasta... Lapset, muistakaa valita huivimaisiin ohut kangas, ei paksua satiinia kaksinkerroin kuten minä.

+tahdon cossata Andersia Dragon Age IIstä. Sitä takkia olisi niin... hauska... koota neliöistä. Ja ne höyhenet.