perjantai 10. joulukuuta 2010

WIP: Näin syntyy Venäjä

Uhkasin jo jokin aika sitten laittaa juttua tästö keskeneräisestä puvustani, mutta se vähän jäi syystä tai toisesta - joista yksikään ei todellakaan ole se, etten tehnyt sitä.
Enivei, tarkoitus oli saada Venäjä käyttökuntoon uuteen vuoteen mennessä, ja, no.... ei tule. Ei sillä, ettei aikaa tai rahaa olisi ollut, ennemminkin ei vain huvittanut/en jaksanut/kinosti. Ompelun aloittaminen on jostain syystä niin vaikeaa... *valivali* Enkä halua koskea siihen vuorikankaaseen. Piste. Ja kun takkikin on vielä kesken ja pitäisi ommella sen lisäksi housut sekä paita, niin kyllä se aika alkaa jo loppumaan. Varsinkin kun kerrankin on jopa töitä joulun alle.

Mutta katsotaanpas mitä olen saanut aikaan tähän mennessä, ei sitä siltikään enää missään alkutekijöissä olla.
Materiaalit haalin kokoon mm. Eurokankaasta ja Sinooperista ja yhteishinnaksi - siis ainoastaan takkiin - tuli noin 40 €.
Takkikangas on Lado -takkivillaa(9,90€/m), sellaista paksua ja pistelevää ja purkautumatonta. Vähän kuin villakangas, mutta ei ihan niin... villakangas. Sain alennusta 1,98€ koska kankaan nurjalla puolella oli mustaa nukkaa jonka sai nyppimällä pois. Hah. Tätä ostin vähän päälle kaksi metriä.
Vuorikankaaksi valitsin hieman kiiltävän, oikean vuorikankaan - siis Venezia -vuorikankaan(7,90€/m). Sitä ostin hieman alle kaksi metriä - ja jos saan sanoa, en halua koskea tähän. Se on niin.. ohutta. Onnistun varmaan repimään ja tuhoamaan sen kymmenellä eri tavalla ommellessani.
Tarkoitus oli ostaa Eurokankaasta vielä hakasia puvun kiinnitykseen, mutten löytänyt kuin pieniä joita olikin jo kotona. En siis ostanut.
Sinooperista lötyivät sitten loput tarpeet - napit ja koristenauha. Tummanpunaista koristenauhaa ostin viisimetriä, hinta taisi olla vähän päälle euron metri. Punaista sen takia, että ruskeaa tai punaruskeaa koristenauhaa ei löytynyt sellaisena kuin olisin halunnut.
Nappeja ostin kuusi. Hopeisia ja neliskanttisia, koristeellisia nappeja. Hinta 1,50€/kpl. Jyväskylän nappivalikoima on supistunut huomattavasti sen jälkeen kun Askartelupuoti Pia muutti Eurokankaan vierestä Forumin alakaertaan - lopettivat samalla nappien myymisen, eikä niitä oikein muualtakan löydä muita kuin muutamia perusmuovisia.

Näistä kasaantuu Venäjä. Toivottavasti.
Kaavat muokkasin, taas kerran, Suuren Käsityölehden kaavoista. Taisi olla melko uudesta numerosta jakun kaava - eipä sille kamalasti muuta tarvinnut tehdä kuin pidentää ja poistella muotolaskoksia ja muuta. Nyt olen ommellessa päässyt siihen vaiheeseen, että pitäisi ommella loput napit kiinni ja vihdoinkin tehdä se vuori. Ensi kerralla olisi toivottavasti jotain syvällisempää analyysiä vuorista ja toivottavasti ainakin takin osalta valmis puku.

Tältä se nyt näyttää. Olkatoppauksen tarve, luulen ma.



Ensi vuoden suunnitelmille on tullut sen verran muutoksia, että taidan alkaakin tehdä Pattya jo sen verran aikaisemmin, että saisin pidettyä edes takkia penkkareissani. Siihen sitten sukkahousut/tms. ja solkikengät sekä joku peruukki. Kyllähän se menee siinä missä joku muukin puku.
Loppuvuodelle olen semlan kanssa suunnitellut sitten vielä Silver Diamond cosseja. Saattavat kyllä venyä kesälle 2012... Minä olisin Rakan - yllätys yllätys, sellainen kukkaispoika kun on - ja siskoseni olisi Prinssi - the Epicness! Pääsen sitten auttelemaan semlaa, kun tuo Prinssi on aikaa ja vaivaa vaativampi kuin Rakan...
Vaikka sanotaanhan sitä, että yksinkertainen on haastava.

Siinä ne siskoks- siis veljekset on.


torstai 18. marraskuuta 2010

Ryhmäpaineita

Bussimatkoilla ehtii pohtia kaikenlaista jännää. Esimerkiksi jonkin aikaa sitten tuli mietittyä seuraavaa...
En tiedä, onko kukaan muu huomannut, mutta useat cosseistani - tarkemmin sanottuna, kaikki, ovat olleet pari- tai ryhmäcosseja. Mistä tämä johtuu? Syitä on varmasti monia, mutta onko kynnys yksin cossaamiseen korkeampi, kuin porukalla? Onko hahmojen sarjoilla väliä, voivatko eri sarjoista cossaavat henkilöt olla kanssakäymisessä keskenään, vai vetävätkö muut saman sarjan cossaajat puoleensa? Voiko ryhmä ylipäätänsä koostua eri sarjojen hahmoista ja silti pysyä koossa?

Oma mielipiteeni asiasta on - näin sekalaisessa hahmoporukassa aikaani viettäneenä - että kyllä, eri sarjoista cossaaminen toimii kyllä, kun kyseessä on ystäväporukka. Aivan randomilla porukalla ei niinkään - silloin samasta sarjasta cossaavien seura on houkuttelevampaa.
 Ujoille ihmisille, kuten itse allekirjoittanut, porukassa cossaaminen on turvallisempaa. En todellakaan pystyisi kuvittelemaan itseäni jonnekin coniin aivan keskenäni. Onneksi minulla on aina mukanani uskollinen sidekickini, semla, jonka usein saan mukaani cossaamaan ja lähes aina samasta sarjastakin. Ensi vuodellekin kaikki suunnitelmani ovat vähintään paricosseja hänen kanssaan - ja tottai kai mahtava Vesperia -ryhmä, jossa molemmat toki olemme(ei, en koskaan väsy mainostamaan tätä ryhmää).
Tietenkin se, miten haluaa ja pystyy cossaamaan riippuu täysin henkilöstä itsestään, mutta minä ainakin olen huomannut että porukassa on hauskempaa. Mitä useammin samalla porukalla cossailee samasta sarjasta, sitä tiiviimmäksi ryhmä muuttuu. Näin minä ainakin uskon.


Minulle kynnys yksin cossaamiseen on suuri, juuri tuon ujouden takia. Enkä ooikeastaan pidä edes siitäkään, että olen porukastani ainoa eri sarjaa cossaava. EIhän se mitenkään kamala rikos ole, ei laisinkaan, mutta... minulle tulee siitä orpo olo. Toisaalta, ei pitäisi cossata samasta sarjasta vain sen takia ettei olisi yksin jostakin toisesta, aivan erilaisesta sarjasta. Jokainen kuitenkin päättäköön itse, mitä mieltä on asiasta.

Ensi viikolla saatan saada aikaiseksi kirjoiteltua WIP -merkinnän Venäjän takista ja päiviteltyä muutenkin ensi vuoden suunnitelmia.
Harmittaa muuten etten löytänyt esim. aiheeseen sopivaa kuvaa vuoden 2008 Animeconista. Pah.

tiistai 9. marraskuuta 2010

Tarinoita eräästä miitistä

Tarkoituksenani oli kirjoittaa eräs toinen merkintä tähän väliin, mutta koulutöiden vuoksi se on vähän jäänyt. Ja nyt tämä 6.-7.11. Finnish Tales -miitti tuli sopivaan väliin. Vaikka Juusto onkin jo ehtinyt kirjoittamaan kaikenkattavan jutun viikonlopusta ja Elzy yleisesti ryhmästämme, ajattelin silti vielä laitella omia mietteitäni ja kiitoksiani.

Finnish Tales on siis noin kymmenen hengen cosplayryhmä, joka keskittyy - kuten nimestäkin varmaan huomennee - Tales -pelisarjaan. Tähän mennessä on tehty jo Tales of the Abyss -ryhmä ja tulossa on Vesperia ryhmän lisäksi Rebirth ja todennäköisesti Eternia.
FT on myös ensimmäinen cosplayryhmä, johon kuulun. Ja pakko myöntää, hyvä ryhmä onkin. Kemiat toimii ja kukana ei joudu olemaan yksin - kaikki tuntevat jonkun, ja nyt jo viimeistään yhden conin ja kahden miitin jälkeen muutkin.

Menneenä viikonloppuna pieni ryhmämme tosiaan kokoontui Elzyn luona Jyväskylässä, minne minulla, semlalla ja Ellalla olikin lyhyt matka, paikallisia kun ollaan. Kauempaa sitten tulivat loput - Vorona, Juusto, Minna, Sanna ja Aselea. Sitten olikin porukka - Japanisssa olevaa Mapea lukuun ottamatta - koossa. Viikonloppu kuluikin syödessä, pelatessa Vesperiaa ja Dissidiaa(sitä tosin vähemmän koko porukalla), katsoen Gleetä ja kierrellen hieman Jyväshyvässä. Mapenkin kanssa ehdittiin jutustella Skypessä ja mesessä!  Sitten toki vain hengattiin ja juteltiin ja oltiin ja valvottiin.
Ja lopuksi totta kai kuninkaalliset vilkutukset ppoistuvalle lössille, joka joutui lähtemään jo hieman kahden jälkeen sunnuntaina. Viikonloppu oli liian lyhyt aika tällaiselle miitille, mutta suunnitelmissa on jo uutta ja pidempääkin tapaamista tulevaisuuteen...

Saatan ehkä toistaa Juuston ja Elzyn sanomia, mutta en olisi uskonut yhdestä TotA-ryhmästä tulevan jotain näin upeaa. Ryhmistä minulla on sellainen kuva, että niihin syntyy erillisiä klikkejä ja lopulta ne hajoavat siihen, että osa ei jaksa tai halua tehdä pukuaan tai muuten vain ryhmän sisäisiin erimielisyyksiin. Tästä ryhmästä minulla on kuitenkin vain positiivisia kokemuksia - porukka on upea. Vaikka me kaikki olemmekin todella erilaisia ihmisiä, tulemme kuitenkin toimeen hyvin ja olemme kiinnostuneet ainakin muutamasta samasta asiasta - Tales -peleistä ja cosplaysta. Toivoa siis sopii, että ryhmämme pysyy koossa eikä mitään syrjintää tapahdu - tällä hetkellä minun on vaikea nähdä tuon tapahtuvan!

Vaikka viikonlopusta on vasta muutama päivä, kaipaan jo kaikkia, varsinkin kun täällä Orivedellä joudun hengaamaan aivan keskenäni. Syyhyttäisi päästä jo suunnittelemaan seuraavaa tapaamista sekä ehkä jo alkaa ompelemaan Pattya tai Karolia Ellalle.

(suosittelen myös lukemaan Juuston merkinnän miitistä. Se sisältää mm. upeita kuvia ja teemabiisin.)

maanantai 11. lokakuuta 2010

Katse eteenpäin

Nyt kun syksy kirjoitukset ovat kunnialla(?) ohi, voin keskittyä olennaiseen - cosplayhin. Tarkemmin sanoen tuleviin pukuihini. Seuraavaksi kahdeksitoista kuukaudeksi minulla on suunnitelmissa tehdä neljä pukua(+puvun YO-juhliini).
...se on paljon. Yleensä teen vuodessa sen kaksi tai kolme omaa ja auttelen muita/teen muille sen yksi tai kaksi. Pelottaa jo nyt. Rahaakin tulee menemään han kiitettävästi, mutta ei hätää! Alan saamaan ensi perjantaista lähtien joka kuukausi vähän ylimääräistä rahaa, jolle minulle ei oikeastaan ole kamalasti mitään käyttöä. Eli kankaisiin ja nappeihin ja muuhun tarpeistoon siis!
Mutta mitä minulla on suunnitelmissa? Katsotaanpa.

1. Hetalia - Venäjä/Ivan Braginsky
Jostain syystä minulle tulee aina huono omatunto kun cossaan Hetaliaa... Kuitenkin. Venäjä taitaa olla itse asiassa jopa ihan ensimmäinen Hetalian hahmo jonka puvusta kiinnostuin. Mutta koskapa Vorona on tehnyt jo aivan upean perus-univormu Venäjän, ajattelin tehdä jonkin muun puvun. Ja päädyin... no, tuohon tuolla sivussa muutamastakin syystä. Sitä ei ole tehty niin usein ja sitä tehdessä on helppo improvisoida ja lisäillä yksityiskohtia.
Jos totta puhutaan, olen jo käynyt valitsemassa kankaat ja muut, vain napit ja peruukki on löytämättä. Ja kengät. Teen myös tuonne alle löysät housut ja vaalean, hieman koristellun paidan. Koska tuo... no, tuosta mikä tuo tuolla takin alla nyt on... se on aika epämääräinen.
Venäjän deadlineksi laitoin itselleni uuden vuoden, vaikka vasta Desuconiin on siskon kanssa suunniteltu pidettäväksi(meillä on paricossi. Sisko on Valko-Venäjä). Syynä tähän aikaistukseen on kuitenkin se, että KAS. Keväälläkin on kirjoitukset ja, noh, noita pukuja on kiitettävästi. Syyslomalla olisi tarkoitus tätä alkaa vääntämään, ainakin kaavoja.


2. Pokémon - James

Älkää kysykö. En tiedä. Alettiin siskon kanssa joskus kesällä katsomaan Pokémonia uudestaan ja yksi asia johti toiseen ja nyt meillä on paricosplay - taas - jollekin kesän conille, todennäköisesti Animeconiin. Sisko siis on Jessie.
Tästä minulla ei ole mitään hajuakaan miten teen tai mistä materiaalista, mutta kyllä teen. Melko sopivat kengät ja hanskat minulla ainakin on. Deadlineksi ajattelin Desuconia, mutta en tiedä - ne kirjoitukset ja sen YO-puvun ompelu vievät kyllä aikaa. Varmaan kyllä aloittelen - ainakin kaavojen osalta - heti kirjoitusten jälkeen.
Mutta odotan kyllä innolla tätä - ja hei, tämän kanssa kyllä menisi oikeastaan lasitkin... vaikka onhan ne piilarit edelleenkin hankinnassa.




3. Tales of Vesperia - Patty Fleur

Cosplay -ryhmämme vuoden 2011 sarja on Tales of Vesperia. Kaikki eivät ole pelanneet, mutta tällä kertaa useampi kuin Tales of the Abyssiä siitä cossatessamme. Elzyn blogissa onkin hyvä merkintä TotA -ryhmästä ja täältä näkee mm. kuka kukin on nyt ToV -ryhmässämme.
Minä siis olen Patty. Mitä minulla on siitä sanottavana? Ei paljon mitään, oikeastaan. Söpö pikkutyttöhahmo joka on merirosvo ja jolla on hattu? Kyllä kiitos! Vaikka en aina söpöistä pikkutytöistä pidäkään, olen huomannut että ne juuri ovat parhaita cossejani... Pattyn takki on kyllä jotenkin hirmu mukavan näköinenkin ja minusta tuntuu, että olen joskus nähnyt siihen täydellisen kaavan... eli eikun sitä kaivelemaan!
Tällä erää ryhmä on kai suunnitteilla Traconiin, joten tämä on sellaista rentoa kesäpuuhaa, joka voi hyvillämielin venyä syksyynkin. ..riippuen ihan siitä minne menen opiskelemaan...
Hattu ehkä tuottaa ongelmia, ainoa hattu jonka olen tähän mennessä tehnyt on tuo Ruotsin lätsä eikä sitä voi hyvällä tahdollakaan sanoa hienoksi.




4. Final Fantasy VII: Crisis Core - Genesis Rhapsodos

Ja sitten jotakin aivan muuta. Tämä on taas näitä hetken mielijohteita. Taisi alkaa siitä, kun huvikseni pohdiskelin mistähän materiaalista tuon takin tekisin - nahkaahan se taitaa olla, mutta minä haluaisin tehdä sen mokkajäljitelmästä. ...ja muutenkin Genesis on niin ärsyttävä että melkein pakko sitä cossata. Siskoa yritän hiillostaa cossaamaan kanssani Crisis Coresta ketä vain. Ei ole kivaa keskenään. Vielä ei ole tullut mitään päätöstä, mutta kyllä se ehkä haluaisi... pff.
Tämä on kuitenkin ehkä ensimmäinen deadlinetön pukuni koskaan. Ajattelin tehdä tätä silloin tällöin ja pitää sitten joskus kun on aikaa. Tähän aion tehdä tuon miekankin ja siiven haluaisin tehdä, mutta tiedä sitten saanko sitä mahtumaan minnekään. Meinaan, se on aika iso ja meidän kämpät on aika pieniä.  Plus toisessa on kissa joka varmaan tykkäisi kovasti sulista ja muista siipihärpäkkeistä.



Noh, että sellaista. Katsotaan mitä tulee. Neljä pukua ja paljon muuta hommaa on, noh, yksinkertaisesti paljon, mutta enköhän minä selviä - vielä kun saisin ompelukoneen kouluun niin auttaisi paljon. Ja muistetaan, että hiljaa hyvä tulee eikä aina kannata jättää edelliseen iltaan, kuten minulla yleensä on tapana.
....niin, eikö huomisen KO-tunneille pitänytkin kirjoittaa kolumni?

torstai 2. syyskuuta 2010

Bending the truth

Tässä pohdiskelin ensivuoden pukusuunnitelmiani ja erityisesti sitä, miten ne sopivat yhteen silmälasieni kanssa(-8.00, -8.75 jos kiinnostaa, piilarit hankinnassa joskus). Havaitsin yhteensopivuuden olevan 0/3 kun taas tänä vuonna oli sentään 1/3. Ah well. Onneksi on sentään kolmet lasit mistä valita pukuun sopivimmat. Parhaimmillaan olen onnistunut uskottelemaan lasien kuuluvan pukuun.

Ei, Preussilla ei ole laseja muttei nuo nyt pahaltakaan näytä. Ignorataan toki se että näytän idiootilta. Ja se etten omista punaisia piilareita. Vielä.

Ja tästä pääsemmekin päivän aiheeseen - kuinka paljon valmis puku loppujen lopuksi näyttää alkuperäiseltä hahmon puvulta. Ignoratkaamme täysin kasvoihin ja ruumiinrakenteeseen liittyvät seikat ainakin tällä kertaa.
Osa cosplayaajista, olen huomannut, ovat kovin fanaattisia yksityiskohtien kanssa, lopputuloksen on oltava juuri kuin hahmolla. Ei siinä mitään pahaa ole, tämä ehkä tuottaakin meille paljon luovia ja mielenkiintoisia ratkaisuja puvun toteutuksessa.  Itse olen hieman vapaamielisempi - en noudata orjallisesti alkuperäistä designia, vaan yritän sovittaa sen tähän maailmaan. TV-ruudussa, tietokoneelta tai pokkarista hahmot näyttävät aika lailla erilaisilta kuin me.

Hankaluuksia aiheuttavat värit - miksi mistään ei löydy oikeanväristä pinkkiä oikeassa materiaalissa? - kankaan materiaali - miksi pinkkiä tekonahkaa ei ole helposti saatavilla? - ja hahmon hiukset - pinkkejä peruukkeja on niin monen värisiä! Miksi haluamani mallista peruukkia ei ole oikeassa sävyssä? Toki on muitakin päätävaivaavia seikkoja, mutta nämä nyt tulevat ensinnä mieleen.

Todellisuus totta kai asettaa tiettyjä rajoja - hahmo, joka levitoi kolmenkymmenen sentin korkeudella voi olla varsin hankala toteutta. Erityisesti kun mukaan lisätään muutama irrallaan leijuva osanen. Voisin selittää ummet ja lammet yhdestä Tales of Symphonian bosseista, Pronymasta, mutta ei nyt. Olen toki tehnyt muutaman alkuperäiselle lähes uskollisen asun, parhaana esimerkkinä ehkä FMAn Ed.

Myönnetään, tuo peruukki ei ansaitsisi elää ja tuo kamera tuo 'hyvän' lisän. En tainnut edes bindata tai mitään. Oi niitä aikoja. Kuva by Ella, uskoisin.
Ajattelen usein, että Edin takki on jonkinlaista villaneulosta. No, minä en sellaista ala hankkimaan, joten käytin pellavaa. Helposti rypistyvää, mutta kevyttä, mukavaa ommella ja kivan näköistä. Housut olivat - luonnollisesti - nahkaa(ei paras valinta kesällä...) ja kenkiinkin 'panostin'.

Hieman enemmän alkuperäistä designiä muutin nyt uusimmassa puvussani - Nataliassa. Malliksi otin pelin concept artin, kun tuo anime versio ei ole aivan niin mieleeni. ..okei, jos totta puhutaan, hihat ne lopulta muuttivat minun mieleni. Concept artissa hihat ovat isommat. Mitä isommat, sitä paremmat.

Peli vs. anime

Natalian huivi, tuo oranssiin vivahtavan keltainen lärpäke, tuotti minulle ehkä eniten vaikeuksia. En löytänyt tarpeeksi ohutta läpinäkymätöntä kangasta haluamani sävyisenä, joten päädyin eräänlaiseen harsoon. Se purkautuu kokoajan, mutta pienellä vaivalla siitä sai varsin siivon joskin ehkä hieman liian pitkän huivin. Oikein mukava.

Siinähän se. Takana Tearina on Aselea ja kuva on semlan käsialaa. Kai.

Saattaa myös huomata, että peruukkini on melko erilainen kuin mitä  hahmon hiukset ovat. Tämä on yksi kohta missä pyrin suuresti realistiseen lopputulokseen - hiukset. Haluan luonnollisen värisen ja luonnollisen mallisen peruukin, joka kuitenkin tyyliltään muistuttaa hahmon omia hiuksia ja sopii hahmolle. Natalian hiukset ovat kyllä lyhyemmät ja vain laineilla, ei korkkiruuvikiharoilla, mutta  prinsessalle sopii hyvin kunnon kiharat. Pituusongelman ajattelin ratkaista pinneillä. Aina se kuitenkin jäi... no, jos joskus vielä pidän tätä pukua, niin ehkä sitten.

Yksi usein coneissa esiintyvä häiriötekijä on myös laukut. Se on aina tiellä ja se häiritsee pukua. Yritänkin aina löytää mahdollisimman pukuun sopivan laukun. Ehkä parhaiten onnistuin tänä vuonna Desuconissa - laukku oli kuin osa pukua, eikä tullut tielle(ja pukuhan oli Ruotsi Hetaliasta.) Vyölaukku oli myöskin helpottava kantaa - se ei voinut unohtua mihinkään.
Toisaalta, Nataliassakin olin luova - prinsessamme kun on jousiampuja ja hänellä on nuoliviini. Sattumalta omistan laukun, jonka hihna näyttää juuri oikealta. ...samalla laukku myös piti lerpahtelevaa puhun yläreunaa paikoillaan.

Kaunis punainen nuoli osoittaa missä laukkuni sijaitsi. Oikeastihan se on brittiläinen kiikarilaukku Varustelekasta... Kuvan löysin jostain. En tiedä kuka on ottanut. :/ Mutta tietokoneellani tämä oli kyllä.

En tietenkään sano, että meidän kaikkien pitäisi alkaa kulkemaan oikopolkuja. En todellakaan. Minusta on ihana katsoa pukuja, jotka ovat täydellisiä kopioita hahmon puvusta, tutkailla kaikkia niitä keinoja, joilla voi sen toteutta. Itse käytän tätä kyseistä oikopolkua pääasiassa siitä syystä, että olen laiska eikä minulla ole kamalasti kokemusta pukujen ompelusta(tai kärsivällisyyttä).
Totta kai puvun ompelussa tarvitsee paljon luovuutta, mitä materiaalia käyttää mihinkin ja miten muokkaa kaavoja... hahmon alkuperäisestä designistä poiketessa täytyy kuitenkin olla varovainen - liian pitkälle ei saa mennä. Onneksi minulla ei ole siitä kuvamateriaalia, mutta ensimmäistä cosplaytani tuskin tunnistaisi Reniksi.
Se oli aika paha.

tiistai 24. elokuuta 2010

The way the story goes...

Heipä hei ja hauska tavata!
Jospa heittäisimme tämä hirveän tekopirteyden tuonne nurkkaan ja siirtyisimme asiaan. Edellinen blogini kuivahti kasaan kiinostukseni puutteen vuoksi - muutenkin ruoka ja muu kiinnosti enemmän kuin vaatteet, ja ketäpä kiinnostaisi minun pukineeni? En edes tiedä hitustakaan vaatteista tai muodista.
Siksipä päätin aloittaa blogin jostakin minulle hieman tutummasta - cosplaysta.

Näin aluksi voisin vetäistä pienen esittelyn.
Hei, olen Vilma, netissä kuljen nykyään pääasiassa nimellä taivaspoika. Olen lokakuussa täysi-ikäinen ja opiskelen nyt viimeistä vuotta Oriveden Opiston kirjoittajalukiossa. Harrastuksia ovat - cosplayn lisäksi - pelit, kirjat ja elokuvat sekä ajattelu.
Kipinän cosplayn aloittamiseen sain ystävältäni vuonna 2005, kun hän tutustutti minut asiaan. Ensimmäinen pukuni olikin samana vuonna ompelemani Ren Tao Shaman Kingistä. Turha kai mainita, ettei peruukkia ollut..?

Tästä se kaikki alkoi, vaikka seuraava kerta kun cossin puin päälleni oli kaksi vuotta myöhemmin - ja, pakko myöntää... puvun laadussa ei kyllä tapahtunut suurta muutosta, mutta pohjalta on hyvä alkaa.
Nyt, viisi vuotta ensimmäisesta puvustani, voinkin hyvillä mielin todeta, että pitkä matka on tultu ja pitkä matka on vielä edessä, mutta kyllä niitä tuloksia jo näkee. Proppien kanssa en ole vielä taitojani koittanut, mutta viime aikoina on ollut kyllä sellaista poltetta että jos pian voisi...

Tällä hetkellä ommeltujen pukujen lista näyttää tältä:
xRen Tao, Shaman King(2005)
xRoxas & Demyx, Kingdom Hearts(2007)
xHao, Shaman King(2007)
xEdward Elric & Riza Hawkeye, Fullmetal Alchemist(2008)
xAerith, Kingdom Hearts II versio(2008)
xColette Brunel & Lloyd Irving, Tales of Symphonia(2009)
xJade Curtiss & Luke fon Fabre, Tales of the Abyss(2009)
xYoruichi Shihouin, Bleach(2009)
xPreussi/Gilbert Beilschmidt & Itävalta/Roderich Edelstein, Hetalia(War of the Austrian Succession  -univormut)(2010)
xPreussi/Gilbert Beilschmidt & Ruotsi/Berwald Oxenstierna, Hetalia(normaalit univormut)(2010)
xHong Kong, Hetalia(2010)
xNatalia Luzu Kimlasca-Lanvaldear & Mieu, Tales of the Abyss(2010)

..olipas niitä paljon. Demyx, Riza, Lloyd ja Itävalta on siskoni pukuja, Hao, Aerith, Luke, Preussin univormu -versio, Hong Kong ja Mieu ovat yhden kaverini sekä Yoruichi toisen kaverini pukuja. Eli, läheskään kaikki eivät ole olleet minulla itselläni päällä - olen juurikin kaverini hoviompelija. ...pitäähän sitä rahat jostain repiä!

Enkä minä tietenkään kotona puvuissani nyhvää, vaan on muutamassa conissakin tässä vuosien varrella tullut käytyä - Mangapäivät '05, Animecon 2007, Tracon I, Animecon 2008, Animecon 2009, Tracon IV(jossa myös parikilpailuun osallistuimme siskon kanssa), Desucon '09, Tracon V ja Desucon '10 sekä Finncon 2010 nyt muistuvat mieleen - ja kaikenlaisia omia photoshootteja on tullut pidettyä. Niistä ehkä joskus toiste, kuten myös tulevaisuuden cossi-suunnitelmistakin.
Siihen asti, ciao~