tiistai 31. toukokuuta 2011

Tukkapuhetta

Jostain syystä suurin osa päivityksistäni alkaa näin: "Tarkoitukseni oli päivittää jo... mutta... siksi... viimeinkin..." Kuten taas kerran - tämä oli ajankohtainen jo useampaa viikkoa sitten, kun ovelle saapui paketti Hong Kongista. Ensiksi olin laiska kameran kanssa, sitten olin laiska USB-piuhan kanssa ja nyt viimeisimpänä olin(olen)kiireinen lakkiaisten ja pääsykokeen kanssa. Nyt kuitenkin pääsykokeen ensimmäisen päivän jälkeen mielentila on niin rage, että on pakko päästä näpyttelemään tämä. Viimeinkin.
(Jos kiinnostaa, syynä rageen on 15 kpl erilaisia asukokonaisuuksia R Collectionin tyyliseen syysmallistoon. Ei enää koskaan.)

Ignorataan kans sit tän postauksen tähden ihku flegmaattisuus ja apatia ja yövaatteet, jooko?
Asiaan. Peruukkeja. Neljä kappaletta - kaksi minulle, kaksi semlalle. Ja sieltä paketistahan löytyi...
Rakan~ IRL tämä on niin ihanan värinen ettei mitään rajaa. Täydellinen ♥

Venäjä. Kaipaa hieman saksimista.
 Venäjässä on yksi vika - se ei ole tarpeeksi hopeinen, vaan liian keltainen. Haluaisin kokeilla mokoman sävyttämistä hopeashampoolla tai -hoitoaineella. Meillä on itseasiassa tuota hoitoainetta, mutta kokeiluni perusteella se ei toimi tekokuituun TAI siinä ei ole tarpeeksi pigmenttiä. Sääli. Tosi, ehkä hätä ei ole ihan tämän näköinen...

Venäjä - Prinssi.
Harmitti aluksi kovin, kun piti hankkia kaksi aivan saman mallista peruukkia, joiden väritkin ovat vain sävyn päässä toisistaan - eikä valitettavasti Venäjää voi käyttää Prinssissä tai toisinpäin... Tämä kuitenkin valaa minuun toivoa, että tuo Venäjä on tarpeeksi hopeinen.

Koska Decus = rakkaus.  Todella tumma peruukki, mutta niin sileä ja
 kaunis ja ihana ja pehmeä ja rakastan ♥___♥
Harmi, että se on semlan....

Näin loppukaneettina - Desun liput on ilmoitustaululla ja Alice ei edisty. Koska se hemmetin päähinen on jokin abominaatio alamaailmasta... Lapset, muistakaa valita huivimaisiin ohut kangas, ei paksua satiinia kaksinkerroin kuten minä.

+tahdon cossata Andersia Dragon Age IIstä. Sitä takkia olisi niin... hauska... koota neliöistä. Ja ne höyhenet.

torstai 31. maaliskuuta 2011

Satiinia, lisää satiinia ja vähän jotain muuta

Lupailin tätä Alicen materiaalimerkintää jo viimeksi, mutta ajattelin että saisin sen aikaiseksi jo aiemmin. Noh, nyt sitten vasta pääsin istumaan alas kirjoittamaan ihan kunnolla.
Iskuni kohteiksi päätyivät tällä kertaa Jyväskylän Eurokangas, H. Keinosen Ompeluliike, Sinooperi sekä Tiimari. Kuten jo mainitsin, tarvikkeisiin meni se ~70€ ja vielä enemmänkkin, sillä jouduin nyt viikonloppuna hankkimaan himan lisää kangasta ja vinonauhaa. Ja vielä on se proppikin tekemättä...


Tässä vielä lista kaikesta, mitä mukaan tarttui ja pari yksityiskohtaa. Ihan kaikki eivät päässeet mukaan kuviin.
Eurokangas:
xLuonnonvalkoista New Duchess -satiinia,  2,2m(11,90€/m)
xVaaleanpunaista/pinkkiä Mallorca -strechpuuvillaa, 1m(14,90€/m)
xLuonnonvalkoista twilliä, 1m(9,90€/m)
xKuminauhaa 3m
xKullankeltainen verhotupsu(~2/kpl)

Kallista, mutta kaunista. H.Keinosen valikoima on uskomaton.
H.Keinonen:
xVaaleanpunainen/pinkki vinonauha, noin 7m(0,80€/m)
xTummanpunainen satiininauha, 2m(0,75€/m)
x20 pientä kultaista nappia(0,25€/kpl)
xValkoista pitsiä, 1,5m(2,40€/m)
xLuonnonvalkoista pitsiä, 1m(4,90€/m)

Näitä nappeja nähdään myös semlan Decusissa
Sinooperi:
xSoftis, 2xA4(1,10/arkki)

Tiimari:
xKultaspray(4,5€/pullo)
xLäpinäkyviä helmiä(0,95€/pussi)

Näiden lisäksi todellakin käytin vielä kultaiseksi sprayaamiani ja läpinäkyvällä kynsilakalla päälystämiäni Suomen armeijan nappeja(vuosi sitten huutokaupasta 200kpl/1€) sekä Wanhojen puvustani ylijäänyttä tummanpunaista morsiussatiinia. Sitä joudun ehkä vielä hakemaan vähän lisää...
Aseenani käytin näitä vastaan Brotherin ompelukonetta sekä Fiskarsin mustia kangassaksia ja sekalaista kokoelmaa neuloja ja lankoja.

Lopuksi vielä sneakpeek siihen, mitä tuleman pitää...

Kuvassa vielä vaiheessa, mutta oikeasti valmis.

Tarkoitus oli muuten saattaa tämä projekti loppuun tällä viikollu, mutta kipeytyneen ranteen vuoksi täytynee siirtää ensi viikolle.

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Sinne ja takaisin

(Forewarn: this time, every single photo you will see has been taken on cellphone. Huomasin nimittäin a. jättäneeni kameran muualle ja b. puhelimellani saa kymmenen kertaa parempia kuvia.)

Köh.

Viime aikaiselle hiljaiselolle on syynsä. Oikeastaan, kaksi tai kolmekin syytä. Ehkä neljäkin. Tai vaikka kuinka monta, jos oikein alkaa laskemaan. Pääsyyt kuitenkin lienevät...
1. Ei ole riittänyt inspiraatio ommella
2. Näihin aikoihin kevättä tapahtuu mm. ylioppilaskirjoitukset
3. Assassin's Creedit & Pokémon White. Tai pelaaminen yleensäkin.

Mutta nyt, kun kevään kirjoituksista ohi on venäjää lukuun ottamatta kaikki, olen saanut taas langan päästä kiinni ja ottanut itseäni niskasta. Tähän kuuluisaan murheenkryyniin VUORIKANKAASEENkin uskalsin koskea, ihan paljain käsin ilman pitkiä tikkuja tai muita apuvälineitä. Eikä se niin kamalaa ollutkaan, kunhan vain rauhallisesti jaksoi ommella ja huolitella vielä. Kyllä, huolittelu on minulle vaikeaa.

Joten, voin ylpeänä todeta, että KYLLÄ, Venäjän takki on nyt valmis. Ja onpa se päällä jo kaupungillakin käyty... kehtaa siis pitää ihan julkisestikin. Lämminkin se on, vähän pelottaa miten siinä kesällä kestää olla - vielä sen kaulaliinan kanssa. Kaulaliinaa muuten yhä kaipailen, vähän harmittaa kun en kesällä napannut matkaani yhtä ehdokasta Gina Tricotista.
Pientä hienosäätöä takki vielä kaipaa, esimerkiksi eteen vielä yksi kiinnityshakanen, uusi tarkistus viimeisten langanpäiden varalle ja muuta pientä. Mutta se on myöhemmän ajan murhe, nyt kylven tässä voittajafiiliksessä tuon vuorin nujerrettuani. Ja on se kyllä aika päheän näköinenkin.





Ja siinä minun 'tavaramerkkini'. Löytyy muuten joka vaatteesta, jonka ompelen.


Seuraava projektini onkin sitten Alice Tales of Symphonian jatko-osasta Dawn of the New World. Mitä, kuka Alice? Mikä Alice? Vuoden pukusuunnitelmiini tuli tosiaan muutos, kuuluisan EI JAKSA EI KIINNOSTA -faktorin vuoksi. Eikä erikoisten materiaalien metsästyskään suuremmin innostanut. Siksipä Genesis ja James muuttuivat Aliceksi ja erääksi toiseksi projektiksi josta en vielä paljasta mitään, sillä se on vähän niin ja näin miten siinä onnistun. Toiveet on korkealla, mutta niin on sitten pudotuskin.



Materiaalit kävin hankkimassa viikonloppuna, hintaa tuli roimat 70 €. Aiemmin hankkimastani mistälie viskoosipuuvillasta pykäisin nyt muutamassa päivässä pöksyt(jotka aiemmin Pattyn pantsuina tunnettiin. Ei huolta, aion niitä siinäkin kyllä pitää). Aika hyvältä nekin näyttää kaikki missä näytän laihalta on hyvää SIIS. Ovathan nämäkin yhtä koristenauhaa vailla valmiit, mutta sen väkerrän muun puvun ohessa morsiussatiinista(hihihi ylijäämää Wanhojen puvusta ♥).

(note to self: vaikka kuinka mahastasi pidätkin, vähän voisit silti keventää)
Ensi kerralla mahdollista vineämistä peruukeista ja lisää work in progress -kuvia Alicesta sekä isompi katsaus materiaalien mysteeriseen maailmaan.

perjantai 10. joulukuuta 2010

WIP: Näin syntyy Venäjä

Uhkasin jo jokin aika sitten laittaa juttua tästö keskeneräisestä puvustani, mutta se vähän jäi syystä tai toisesta - joista yksikään ei todellakaan ole se, etten tehnyt sitä.
Enivei, tarkoitus oli saada Venäjä käyttökuntoon uuteen vuoteen mennessä, ja, no.... ei tule. Ei sillä, ettei aikaa tai rahaa olisi ollut, ennemminkin ei vain huvittanut/en jaksanut/kinosti. Ompelun aloittaminen on jostain syystä niin vaikeaa... *valivali* Enkä halua koskea siihen vuorikankaaseen. Piste. Ja kun takkikin on vielä kesken ja pitäisi ommella sen lisäksi housut sekä paita, niin kyllä se aika alkaa jo loppumaan. Varsinkin kun kerrankin on jopa töitä joulun alle.

Mutta katsotaanpas mitä olen saanut aikaan tähän mennessä, ei sitä siltikään enää missään alkutekijöissä olla.
Materiaalit haalin kokoon mm. Eurokankaasta ja Sinooperista ja yhteishinnaksi - siis ainoastaan takkiin - tuli noin 40 €.
Takkikangas on Lado -takkivillaa(9,90€/m), sellaista paksua ja pistelevää ja purkautumatonta. Vähän kuin villakangas, mutta ei ihan niin... villakangas. Sain alennusta 1,98€ koska kankaan nurjalla puolella oli mustaa nukkaa jonka sai nyppimällä pois. Hah. Tätä ostin vähän päälle kaksi metriä.
Vuorikankaaksi valitsin hieman kiiltävän, oikean vuorikankaan - siis Venezia -vuorikankaan(7,90€/m). Sitä ostin hieman alle kaksi metriä - ja jos saan sanoa, en halua koskea tähän. Se on niin.. ohutta. Onnistun varmaan repimään ja tuhoamaan sen kymmenellä eri tavalla ommellessani.
Tarkoitus oli ostaa Eurokankaasta vielä hakasia puvun kiinnitykseen, mutten löytänyt kuin pieniä joita olikin jo kotona. En siis ostanut.
Sinooperista lötyivät sitten loput tarpeet - napit ja koristenauha. Tummanpunaista koristenauhaa ostin viisimetriä, hinta taisi olla vähän päälle euron metri. Punaista sen takia, että ruskeaa tai punaruskeaa koristenauhaa ei löytynyt sellaisena kuin olisin halunnut.
Nappeja ostin kuusi. Hopeisia ja neliskanttisia, koristeellisia nappeja. Hinta 1,50€/kpl. Jyväskylän nappivalikoima on supistunut huomattavasti sen jälkeen kun Askartelupuoti Pia muutti Eurokankaan vierestä Forumin alakaertaan - lopettivat samalla nappien myymisen, eikä niitä oikein muualtakan löydä muita kuin muutamia perusmuovisia.

Näistä kasaantuu Venäjä. Toivottavasti.
Kaavat muokkasin, taas kerran, Suuren Käsityölehden kaavoista. Taisi olla melko uudesta numerosta jakun kaava - eipä sille kamalasti muuta tarvinnut tehdä kuin pidentää ja poistella muotolaskoksia ja muuta. Nyt olen ommellessa päässyt siihen vaiheeseen, että pitäisi ommella loput napit kiinni ja vihdoinkin tehdä se vuori. Ensi kerralla olisi toivottavasti jotain syvällisempää analyysiä vuorista ja toivottavasti ainakin takin osalta valmis puku.

Tältä se nyt näyttää. Olkatoppauksen tarve, luulen ma.



Ensi vuoden suunnitelmille on tullut sen verran muutoksia, että taidan alkaakin tehdä Pattya jo sen verran aikaisemmin, että saisin pidettyä edes takkia penkkareissani. Siihen sitten sukkahousut/tms. ja solkikengät sekä joku peruukki. Kyllähän se menee siinä missä joku muukin puku.
Loppuvuodelle olen semlan kanssa suunnitellut sitten vielä Silver Diamond cosseja. Saattavat kyllä venyä kesälle 2012... Minä olisin Rakan - yllätys yllätys, sellainen kukkaispoika kun on - ja siskoseni olisi Prinssi - the Epicness! Pääsen sitten auttelemaan semlaa, kun tuo Prinssi on aikaa ja vaivaa vaativampi kuin Rakan...
Vaikka sanotaanhan sitä, että yksinkertainen on haastava.

Siinä ne siskoks- siis veljekset on.